Lukkarilan Kylän historiaa

1590-luvulla Leppävirran Konnuslahdelta Ylä-Savoon Varpaisjärven Pyöreisen järven ja Lummemäen alueelle asumaan asettuneen Hemming Lukkarisen mukana tulleet perheenjäsenet levittäytyivät asuinpaikalle siinä määrin, että vuonna 1644 suoritetussa maatarkastuksessa alueen maista rajattiin Lukkarilan kylä. Vuoden 1644 tietojen mukaan kylässä oli kolme Lukkaristen asuttamaa tilaa pelto- ja metsämaineen. Lars Hemmingson Luckarin asui Pyöreisen järvellä, Hemming Larsson ja Peer Larson Luckarinen asuivat muutaman kilometrin päässä olevalla Lummedsmäki nimisellä paikalla.


Suvun vanhimmassa asuinpaikassa Lummemäessä asui 1600- ja 1700-luvuilla useita sukupolvia Hemming Lukkarisia, minkä perusteella kantapaikka tunnetaan Hemmolana. Lukkarilassa asuneista sukulaisistamme osa muutti mm. Nilsiään ja Pohjois-Karjalaan. 1732-1734 Lukkarilan kylässä asui 38 henkilöä. V. 1791 torpat mukaan lukien Lukkarilassa oli 15 asuinpaikkaa.

Lukkaristen sukuseura pystytti v. 1999 muistokiven Lukkarilaan. Muistokivi ei ole aivan sillä paikalla, missä Lukkaristen ensimmäinen asumus sijaitsi Lummelammen rannalla. Se on sijoitettu kylän läpi menevän tien varteen.

Varpaisjärven kirkon rakennukseen käytetty harmaa graniitti on saatu Lukkarilasta Loutekalliosta talollisen Elias Simulaisen tilalta (nyk. Heiskala). Kiven kuljetus tapahtui talvisaikaan rekipelillä. Loutekalliolta oli hyvä myötäinen reitti Sopenlammen kautta Varpaisjärven jäälle. Hevosten ja hevosmiesten varsinainen koetus oli kuormien saaminen järven tasolta kirkonmäelle. Siinä myös kilpailtiin hevosten kestävyydestä. Rakennustyöt tehtiin kesäaikoina v. 1903 - 04.

Lukkarilan kylä on säilynyt pitäjien rajalla olevana kylänä vuosisatoja, Se on kuulunut Iisalmeen, Kuopion Nilsiään ja viimeksi itsenäiseen Varpaisjärven kuntaan, joka on nyt liitetty Lapinlahteen. Lukkarilasta on muodostunut suosittu asuintaajama, josta kyläläiset käyvät töissä ympäryskunnissa. Lukkarilan kylä on pitkä kylä, jossa on useita kyläalueita. Nilsiän tieltä Siilinjärvelle päin sijaitsee Mantina, Suurimäki, Simula. Kylä päättyy Siilinjärven rajalle Pyöreisen kylään.


Lukkarilan kylässä asuu tällä hetkellä n. 150 asukasta. Kylä on perinteinen maaseutukylä, jossa on vielä jonkin verran perinteistä maataloutta. Suurin osa kyläläisistä käy töissä Varpaisjärvellä ja naapurikunnissa.

Tiet ja liikenne

Vesitiet olivat ennen asukkaiden luontaisia kulkureittejä. Onkivedestä Lukkarilaan johti reitti Alapitkältä Ukonjärven ja Polvijärven kautta Pyöreiseen. Alkeellisimpia vesikulkuneuvoja olivat koplukat ja ruuhet. Lukkarilan Hirvijärvestä on löytynyt v. 1945 kaksi ruuhta. Löytyneiden ruuhien iästä ei ole tietoa.

Maanteiksi rakennettuja kärryteitä alkoi tulla 1800-luvun alkupuolella , kun valtio alkoi v.1825 avustaa teiden tekemistä. Lukkarilan tien vanhin osa Karjalaisenmäeltä Pyöreiselle rakennettiin n. vuonna 1850. Tien jatkaminen Kuopion valtatielle viivästyi, ja se toteutui vasta v. 1902. Tie siirtyi valtion hoitoon v.1931, jolloin se rakennettiin uudestaan v. 1935.

Posti, puhelin radio ja televisio

Alapitkän ja Lukkarilan välillä oli jo 1910-luvulla järjestetty postinkuljetusta. Myöhemmin 1936-1939 postia kuljetti Kuopio-Nurmes reitin linja-auto. Puhelinlinja tuli Lukkarilaan v. 1940. Radio oli harvinaisuus kylällä vielä kolmekymmentäluvulla. Ensimmäinen radio tuli Sutelan Mantinan kulmaan maanviljelijä Heikki Mäkitörmälle.

Kaupankäynti

Maaseudulla kaupankäynti oli kokonaan kielletty vuoteen 1842 saakka. Maakaupan vapautuminen v. 1859 vilkastutti kaupankäyntiä. Lukkarilassa pitivät kauppaa 1900-luvun alkupuolella Otto Rissanen, Kondrad Ryynänen ja Iivari Ruotsalainen. Huomattavat lisäykset kauppamäärissä tulivat 1920-luvulla. Lukkarilassa oli 1930-40 luvulla Viljam Tuovisen kauppa. Sotien jälkeen tuli uusia kauppiaita. Lukkarilassa oli tuolloin Viljam Lyytisen , Lahja Tiihosen ja Tauno Keinäsen kaupat. 1970-luvulla Lukkarilassa oli Timosen kauppa ja Lukkarilan talouskauppa. Vuonna 1901 voimaantulleen osuustoimintalain myötä alettiin perustaa osuuskauppoja. v. 1940 avattiin Lukkarilassa Lukkarilan osuuskauppa kauppias K. Ryynäseltä ostetussa talossa.

Pankit

Lukkarilan kyläläiset päättivät osuuskassan perustamisesta v. 1911. Lukkarilalaiset rakensivat lähes talkoovoimin pankkitalon 1930-luvulla. Osuuskassan hoitajana toimi vuodesta 1945 alkaen Antti Hartikainen. Hänen jälkeensä tointa hoiti Toimi Myöhänen.

Käsityöläiset

Lukkarilassa asui seppä-maanviljelijä Oskari Kinnunen, joka oli ollut sepän opissa Bilnäsin tehtaalla Pohjan kunnassa. Vuosisadan vaihteessa päätoimisina puuseppinä toimivat mm. Paavo Lyytinen Lukkarilasta ja Aaro Lyytinen Mantinasta. Viimeisimpiä käsityökaluilla toimivia ammattipuuseppiä olivat mm. Lukkarilan Simulassa asunut Eino Hakkarainen. Lukkarilalainen Taavetti Rissanen ( 1863-1922) oli erikoistunut körttipukujen valmistajaksi. Jotkut maanviljelijät tekivät suutarin töitä sivutöinään, kuten esim. Kusti Taskinen ja Taavetti Rissanen. Vielä 1940-luvulla suutari Vihtori Martikainen kävi taloissa tekemässä lapikkaita ja pieksuja.

Opetus ja koulut

V. 1866 kansakouluasetuksen myötä , kirkon hoidossa ollut opetustehtävä siirtyi kansakoululaitokselle. Säädös koulun perustamisesta mahdollisti myös sen, että jollei kunta järjestänyt opetusta kylille, myös yksityinen henkilö tai kylä sai perustaa koulun.

Lukkarilan kyläläiset anoivat koulua vuonna 1901. Kuntakokous antoi hylkäävän päätöksen, mutta vuonna 1905 se päätti hyväksyä koulun perustamisen Lukkarilaan. Koulu sijoitettiin Pyöreisille Matti Vepsäläisen taloon. Sittemmin saatiin tontti lahjoituksena talollinen Eerik Hiltuselta. Näin Lukkarilan koulu sijoittui Pihkakankaalle. Opettajana toimi vv. 1906- 1927 Anna Kristiina Pulkkinen ( myöhemmin Lukkarinen ). Sen jälkeen opettajina ovat toimineet Hilja Taanila ( 1928-1938) ja Eeva Törmä ( 1939-1947). v. 1942 alakoulun virkaan valittiin Helinä Puro ( myöhemmin Tiihonen), jonka virkakausi jatkui vuoteen 1974.

Sotia edeltävänä kautena v. 1936 perustettiin Maaselän koulu. Koulu aloitti toimintansa Arolanmäen Honkamäessä, mistä sittemmin siirtyi Maaselkään Juho Lyytiseltä ja Maria Väänäseltä vuokrattuihin tiloihin.

Sodan jälkeen kyläläiset ottivat kouluasiat uudelleen tarkasteltavaksi. Tarkoituksena oli oman piirin ja koulun perustaminen Pyöreiselle. Kyläläiset tarjosivat myytäväksi maa-aluetta koulun tontiksi. Paikka oli Hirvimäen tienristeyksen lähellä. Koulu aloitti toimintansa vasta muutamien vuosien jälkeen v. 1949 Vilho Väänäseltä vuoratuissa tiloissa Nurkkalassa. Monien vaiheiden jälkeen Pyöreisen supistetun koulun piiri perustettiin v. 1953. Koulutilat vuokrattiin Saviharjusta Elvi Korhoselta, mistä koulu siirtyi muutamia vuosia myöhemmin Tauno Kankkusen omistamaan Hirvimäkeen. 1950-luvun loppupuolella koulu yhdistettiin jälleen Lukkarilan kouluun.