Ammattikunnat


Seppä

Sepän arvostusta entisaikoina kuvastaa vanha sanonta:

”Paremp olla papin kiroissa kun sepän vihoissa”.

Seppien tarve oli entisaikaan suuri, koska kaikki rautaesineet teetätettiin
sepällä. (Varpaisjärvi-kirja s. 157).

Lukkarilassa asui seppä-maanviljelijä Oskari Kinnunen, joka oli ollut sepän opissa Bilnäsin tehtaalla Pohjan kunnassa.

Puusepät

Vuosisadan vaihteessa päätoimisina puuseppinä toimivat mm.

Paavo Lyytinen Lukkarilasta ja Aaro Lyytinen Mantinasta.

Viimeisimpiä käsityökaluilla toimivia ammattipuuseppiä olivat mm.
Lukkarilan Simulassa asunut Eino Hakkarainen (Varpaisjärvi-kirja, s.159), joka
toimi myös poikien puutöiden opettajana Lukkarilan koululla.

Räätälit

Lukkarilalainen Taavetti Rissanen (1863–1922) oli erikoistunut körttipukujen valmistajaksi. (Varpaisjärvi-kirja, s. 161)

Ompelija

Ammattimaisia ompelijoita oli vielä1950-luvun alussa lähes kaikissa Varpaisjärven kylissä. (Varpaisjärvi-kirja, s.161) Lukkarilassa Martta Juutinen ompeli naisten pukuja ja teki vanhoista uusia vaatteita lapsille ja aikuisille.

Suutarit

Jotkut maanviljelijät tekivät suutarin töitä sivutöinään, kuten esim. Kusti Taskinen ja Taavetti Rissanen. Vielä 1940-luvulla suutari Vihtori Martikainen kävi työkalut repussaan taloissa ja mökeissä tekemässä lapikkaita ja yksipohjaisia pieksuja. (Varpaisjärvi-kirja,
s. 160) Kalle Heikkinen kiersi myös suutarina Lukkarilassa. (Vastaantulijoeta-kirja).

Tinuri

Tinuri kulki vielä 1950-luvulla kahvipannuja ja separaattorin lautasia tinaamassa. (Varpaisjärvi-kirja, s.160).Lukkarilassa oli kiertävä tinuri Hanna Hakkarainen.


Muurarit

Kusti Kinnunen, Kusti Taskinen


Kessukauppias

Kessu-Eeno eli Eino Kokkonen Maaselänmäestä osteli kessua ja kuivatti ja hakkasi sen
ja möi sitä laajalti aina Oulua myöten.(Vastaantulijoeta-kirja).

Kansanparantaja ja poppamies

Ukko-Kalle Lyytinen Arolanmäestä. Hänellä kävi parannettavia laajalta alueelta. Hän käytti luonnonkasveja parannuskeinona. Hän kuljetti parannettaviaan kolmen lähteen
kautta ja käytti lähteen mutaa parantavana aineena. Kertoman mukaan Ukko-Kalle
majaili Purolassa, koska aiemmin oli menettänyt Arolanmäen pakkohuutokaupassa. (Vastaantulijoeta-kirja).

Loihtija ja tietäjä

Paavo Tuovinen paranteli ihmisten ja ihmisten ja eläinten tauteja. Hän oli taitava
ketun pyydystäjä, ja mm. laski saamiensa naaraskettujen virtsarakon läpi
rohtonsa. Hammassäryn hän paransi ruumislaudoista irrotetuilla tikuilla. (Vastaantulijoeta-kirja).


Meteoriitin löytäjät

Arolanmäen veljessarja löysi meteoriitin ojankaivuun yhteydessä salopalstallaan. Vain osa
tästä meteoriitista on saatu tutkittavaksi. Erään tarinan mukaan juuri
Ukko-Kalle olisi kätkenyt sen ja pitänyt omana poppamiehen taikakaluna. (Vastaantulijoeta-kirja).
http://www.somerikko.net/meteoriitit/varpaisjarvi.html


Postinkantajat

Lassi Martikainen ajoi postia hevosella Alapitkältä Mantinaan. Kesät hän kulki polkupyörällä
ja talvisin hevosella. Postipaikkana toimi Suuressamäessä Viljam Tuovisen
kauppa. (Vastaantulijoeta-kirja).


Pyykkäri

Iita Kokkonen (Salamon Iita), joka toimi myös koulun keittäjänä ja siivoojana. (haastattelu Elsa Ryynänen)

Lehtimyyjä

Hilja Hartikainen, joka oli niin ahkera lehtimyyjä, että sai maailmanympärysmatkan
palkkiona 1960-luvulla. (haastattelu Elsa Ryynänen).


Autoilijat

Vilho Leivo, Jalmari Heikkinen ja Kalle Martikainen


Seuraava sivu Itä-Karjalan pakolaiset ja evakot